VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLISET SUHTEET

 

Venäjän ja Suomen hyville naapuruussuhteille ovat luonteenomaisia intensiivinen poliittinen vuoropuhelu, vakaa kauppa sekä Luoteis-Venäjän alueiden välitön osallistuminen yhteistyöhön.

 

Poliittiset yhteydet

 

Kymmenen viime vuoden aikana ovat muotoutuneet korkeimman ja korkean tason aktiivisen poliittisen dialogin vakaat perinteet. Vuonna 2016 maidemme presidentit ja pääministerit tapasivat kahdesti. Suomen presidentti Sauli Niinistö kävi Moskovassa 22. maaliskuuta 2016, ja Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin kävi työvierailulla Suomessa (Naantalissa) 1. heinäkuuta 2016. Valtioiden päämiehet ovat myös säännöllisesti vaihtaneet mielipiteitä puhelimitse.

 

Venäjän ja Suomen hallitusten päämiesten välillä on myös ylläpidetty yhteyksiä: Venäjän federaation pääministeri Dmitri Medvedev neuvotteli Suomen pääministerin Juha Sipilän kanssa 29. tammikuuta 2016 Pietarissa ja 9. joulukuuta 2016 Oulussa.

 

12. helmikuuta 2016 Dmitri Medvedev keskusteli Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa Münchenin turvallisuuspoliittisen konferenssin liepeillä.

 

Venäjän ja Suomen ulkoasiainministerit ovat pysyvästi vuoropuhelussa. 6. kesäkuuta 2016 Suomen ulkoasiainministeri Timo Soini kävi työvierailulla Moskovassa Venäjän ulkoasiainministerin Sergei Lavrovin kutsusta.

 

Parlamenttien väliset yhteydet ovat aktiivisia. Suomen eduskunnassa toimii Venäjä-ystävyysryhmä. Venäjän Valtion duumassa (parlamentin alahuoneessa) on epävirallinen edustajaryhmä, joka ylläpitää yhteyksiä Suomen eduskuntaan. Liittoneuvostossa (parlamentin ylähuoneessa) on myös perustettu senaattoriryhmä, joka hoitaa yhteistyötä Suomen eduskunnan kanssa.


Kaupallis-taloudelliset suhteet

 

Venäjän ja Suomen kauppa- ja talousyhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Vuonna 2015 kahdenvälinen kauppavaihto oli Venäjän tulliviraston mukaan arvoltaan 9,76 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä merkitsi 38,8 %:n laskua vuoteen 2014 verrattuna. Venäjän vienti Suomeen oli 7,09 miljardia Yhdysvaltain dollaria (vuonna 2014 – 11,38 miljardia dollaria), Venäjän tuonti Suomesta  oli  2,67 miljardia Yhdysvaltain dollaria (vuonna 2014 – 4,57 miljardia dollaria).

 

Vientinsä osalta Venäjä oli vuonna 2015 kolmannella sijalla Suomen kauppakumppaneiden joukossa (maan osuus Suomen tuonnista oli 11 %). Venäjän vienti Suomeen painottuu polttoainetuotteisiin (73,3 %), kemiateollisuuden tuotteisiin (11 %) ja puutavaraan (5,7 %).  

 

Tuontinsa osalta Venäjä oli vuonna 2014 viidennellä sijalla 5,9 %:n osuudella Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltain ja Alankomaiden jälkeen. Tuonnin muodostavat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (34,6 %), kemiateollisuuden tuotteet (24,4 %), paperi ja pahvi (12,2 %), elintarviketuotteet ja maatalouden raaka-aineet (3,3 %).

 

Vuonna 2016 Venäjän ja Suomen hallitustenvälinen talouskomissio aloitti toimintansa uudelleen kolmen vuoden tauon jälkeen: 29. maaliskuuta 2016 sen puheenjohtajat tapasivat Pietarissa, ja talouskomission 14. kokous pidettiin 23. marraskuuta 2016 Moskovassa.

 

23. syyskuuta 2016 Hatsinassa pidettiin Venäläis-suomalaisten hallitustenvälisen raja-alueyhteistyön komission kokous.

 

Vuodesta 2011 on toiminut Elinkeinoelämän neuvosto, jossa on mukana isojen venäläisten ja suomalaisten yritysten johtajia. Sen tärkeimpänä tehtävänä on edistää säännöllistä vuoropuhelua kahden maan yrittäjäpiirien välillä sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden kehittymistä.

 

Saimaan kanavan vuokraaminen

 

Ainutlaatuista valtioiden välisissä suhteissa on se, että Suomi on vuokrannut Venäjältä Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän vesi- ja maa-alueen. Vuonna 1962 tehdyn vuokrasopimuksen voimassaolo ulottui vuoteen 2013. Sen vuoksi 27. toukokuuta 2010 Venäjän ja Suomen hallitusten päämiehet allekirjoittivat uuden valtioiden välisen sopimuksen Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomelle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä. Sopimuksella kanavan vuokra-aikaa on jatkettu 50 vuodella. Sopimus astui voimaan 17. helmikuuta 2012.

 

Raja

 

Venäjän ja Suomen välinen raja on maamme rajoista parhaiten varustettuja. Käytössä on yhdeksän kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Vuonna 2015 rajan ylitti yli 9,2 miljoonaa ihmistä (vuonna 2014 – 11,4 miljoonaa ihmistä).


Ympäristönsuojelu

 

Kahdenvälinen ympäristönsuojeluyhteistyö on kehittynyt aktiivisesti. Suomi osallistuu useiden suurten ympäristöhankkeiden toteuttamiseen Venäjällä, mm. vedenpuhdistamoiden rakentamiseen Pietarissa sekä Leningradin ja Kaliningradin alueilla.
 

Humanitäärinen yhteistyö

 

Maiden väliset kulttuuriyhteydet ovat vilkkaita. Vuodesta 2000 alkaen on järjestetty vuosittain Venäjän ja Suomen kulttuurifoorumia.  Vuonna 2014 kulttuurifoorumi pidetiin Oulussa, vuonna 2015 – Petroskoissa, vuonna 2016 – Tampereella. Seuraava foorumi järjestetään vuonna 2017 Pietarissa.

 

Kulttuurivaihto Venäjän ja Suomen välillä on aktiivista. 22.–25. lokakuuta Venäjä oli Helsingin Kirjamessujen teemamaana.

 

Yli 150:llä Venäjän kaupungilla ja muulla asutuskeskuksella on ystävyyssopimus suomalaisen kunnan kanssa. Vuonna 2013 tuli kuluneeksi 60 vuotta ystävyyssuhteiden solmimisesta Pietarin ja Turun välille. Turussa 25. kesäkuuta 2013 järjestettyihin juhlallisuuksiin osallistuivat Venäjän ja Suomen presidentit. Vuonna 2017 Turussa järjestetään 4. Venäjän ja Suomen ystävyyskaupunkikongressi.

 

Suomalais-ugrilaiset kansat (karjalaiset, vepsäläiset, komit, mordvalaiset, marit, udmurtit, hantit, mansit, perminkomit) kehittävät yhteyksiään. Suomi edistää niiden kansallisen kulttuurin kehitystä. 7. Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressi pidettiin Lahdessa 15.-17. kesäkuuta 2016. Yhteistyössä pyritään myös säilyttämään Suomessa asuvien venäläisten kansallista ja kulttuurista identiteettiä ja lujittamaan heidän siteitään historialliseen kotimaahan.

 

Perustana yhteistyölle on ollut myös vuonna 1992 solmittu sopimus yhteistyöstä toisen maailmansodan seurauksena Venäjällä kaatuneiden suomalaisten ja Suomessa kaatuneiden venäläisten sotilaiden muiston vaalimisessa. Kummankin maan alueelle on pystytetty useita muistomerkkejä, jotka on omistettu vuosien 1939–1944 sodissa kaatuneille. Suomessa sijaitsee yli 80 venäläisten sotilaiden hautapaikkaa.